keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Tree Hugging Wood Chopping Mother-Nature Loving IPA – The Flying Dutchman

Tänään maistossa Tree Hugging Wood Chopping Mother-Nature Loving IPA, joka on taas yksi hulvattomasti nimetty Suomessa asustavan hollantilaisen perustaman kiertolaispanimon oluista. Muutamia on tullut maisteltua ja oikein maukkaitakin on seasta löytynyt. Yhden, Nuts Freezing Frost Biting Tongue on Frozen Pole Winter IPAn olenkin myös arvioinut viime marraskuussa. Tätäkin olen kerran pienen tuopillisen Ravintola Maljassa juonut, mutta sattui mukaan Alkosta lähtemään, niin tehdäänpä tästä nyt arviokin.

Tree Hugging Wood Chopping Mother-Nature Loving IPA on väriltään kauniin oranssin ja hieman uteinen. Hieman pääsi pohjalta mukaan sakkaa, mikä hieman isohkoina köntteinä leijuu lasissa. Olisi pitänyt kaataa hieman varovaisemmin. Pinnalle muodostuu hieman ruskehtavaa ja pitkäkestoinen. Komea olut, mutta pientä

Tuoksu on ihanan raikasta hedelmää ja kukkaisaa. Upea. Erittäin herkullinen tuoksu. Taustalla pyörähtää toffeeta. Jännä, ettei pihkaa tai havuja löydy.

Maku on makean maltaisa, kuivahedelmäinen ja kukkaisa. Jälkimakuun puskee esiin maltillisesti havujakin sekä pähkinää.

Suutuntuma on raikas ja hieman katkeroinen, joka tulee esiin jälkimaussa. Mallasrunko on kuitenkin sopivan napakka, joten olut ei jää ohueksi vaan suutuntuma on näin raikkaalle juomalle sopivan täyteläinen.

Kokonaisuutena Tree Hugging Wood Chopping Mother-Nature Loving IPA erittäin maukas ja toimiva olut. Tätä juo mielellään ja kestää jopa hieman lämpenemistäkin. Erinomainen kesäjuoma olut, joka kyllä toimi myös viimaisen kylmän kevään viimeisen päivän pihatöiden päälle. Suosittelen lämpimästi.

Tuomio:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 43/50 

Speksit:
Panimo: The Flying Dutchman nomad Brewing Company
Tyyli: IPA
Maa: Suomi / pantu Belgiassa
Väri: 34,5 EBC
Katkerot: 55,5 EBU
Kantavierre: 14,1 °P
Alkoholi: 6,0 %
Mistä: Keskustan Alko, Kuopio

lauantai 13. toukokuuta 2017

Hop Nosh® IPA – Uinta Brewing Co.

Tänään maistelussa Utahilaisen Uinta Brewing Co. Hop Nosh® IPA. Panimo itselleni täysin uusi, joten nyt nähdään osataanko Salt Lake Cityssä tehdä muutakin kuin himouskovaisia. ;) 

Väriltään Hop Nosh® IPA on syvän meripihkan värinen ja hieman samea. Seassa leijuu myös pientä hippua. Valkoinen vaahto on melko lyhyt ikäistä, mutta jää kuitenkin peittämään seitin ohuena kerroksena.

Jännä tuoksu. Jotain kukkaista, kuiva hedelmää ja mandariinia, mutta sitten – häivähdys makkaraakin?!? En kyllä tiedä mistä semmoinen tulee. Ei hirveän raikas tuoksu. Vähän outo oikeastaan.

Ensi suullinen pyöräyttää kehiin aikamoisen humalakattauksen. Melkein kuin käpyä suuhun tunkisi. Maku on hiukan outo eikä hirveästi itseäni miellyttävä.  Muutaman hörpyn jälkeen alta alkaa paljastumaan mukavan karamellisoitunut tuhti mallasrunko joka on ihan hyvän makuinen tässä. Humaloinnin pihkat ovat lieventyneet ja esiin on tullut mandariinin ja greipin vivahteita sekä tuoretta ruohoa.

Suutuntuma on melko raskas, reilun katkera ja hieman öljyinen. Humala on katkeroinen kokoajan läsnä ja viipyilee pihkaisen tahmaisena pitkään jälkimaussa mukana. 


Kokonaisuutena erittäin jännä IPA. Ilmeisesti tämä uudehko humalalajike on sen verran persoonallinen tapaus, että itse en ainakaan heti tunnustaudu sen ystäväksi. Loppua kohden paranee, mutta melko äkkiväärä tämä on ja humalointi dominoi selvästi. Oiskohan kevyempi runko ja hieman pienemmät prosentit antanut tähän "ilmaa" ja tilaa mauille. Tai sitten se olisi ollut aivan onneton vetinen viritelmä. En tiedä, melko raskas on tämä Hop Nosh® IPA.

Tuomio:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 30/50

Speksit:
Panimo: Uinta Brewing Co.
Tyyli: IPA
Maa: USA
Väri: 14,4 SRM (Alko 29,3 EBC)
Katkerot: 82,4 IBU (Alko 92,3 EBU)
Kantavierre: 16,9 °P
Maltaat:  Munich, C40
Humalat:  Galaxy, Chinook
Alkoholi: 7,3 %
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

perjantai 12. toukokuuta 2017

Løwlander Poorter – Løwlander Beer


Tänään kävin pitkästä aikaa Alkossa ja lähtihän sieltä mukaan taas muutama kiinnostava olut. Yksi niistä oli Løwlander Poorter, joka on itselleni täysin tuntemattoman hollantilaisen panimon Løwlander Beerin porteri. Etiketti on tyylikäs retrohenkinen ja tuo mieleen vanhat setelit. Tämä porteri – tai poorter, kuten hollannissa etiketin mukaan sanotaan – on maustettu vaniljalla ja lakrisijuurella.

Väriltään Løwlander Poorter on tummanruskeaa ja lähes läpikuultamatonta. Pinnalle muodostuu reilusti kuohkeaa maitokahvin väristä vaahtoa, joka on kyllä melko lyhyt ikäistä ja häviää melko lyhyessä ajassa kokonaan.

Tuoksu on miellyttävän voimallinen. Ensiaromit antaa tuo heti vaniljaa ja lakritsia kehiin, mutta nenään pyörähtää myös itseäni miellyttävää savuisuutta, jota myöhemmin ei juuri enää löydy. Lisäksi löytyy toffeeta ja kahvi. Piristävä aromikuva ja erittäin herkullinen tuoksu.

Huhuh... Ensi hörppy lyö hillittömän tymäkällä nokisuudella lakritsijuuren suoraan syvälle olutharrastajan kurkkuun! Mitä ihmettä! Mitä tämä on? Aikamoinen ensikosketus. Yllätyin niin, etten oikein osaa sanoa ensimmäisen hörpyn jälkeen mitään. Toinen hörppy ei enää iske samalla tavalla ja muutaman hörpyn jälkeen makumaailma on tasapainottunut suutuntuman kanssa sen verran, että tästä voi jo vähän analysoida eri vivahteita.

Maussa mukana selvästi erittäin paahteinen mallas, noki, raakalakritsi sekä hento turpeisuus. Vaniljakin puikahtelee välistä esiin, mutta ei ole maussa lähellekään niin paljon esillä kuin maussa. Myös suklaata ja kahvia löytyy, mutta nokinen raaka lakritsisuus dominoi. Makeutta tässä on vähän, mutta suutakuivattavat nokiset tuntemukset saavat lakritsin tuntumaan voimakkaan yrttisenä ja flirttailemaan humalan katkerojen kanssa kilpaa.

Suutuntuma oli ensimmäisellä hörpyllä lähes tyrmäävä. Suun totuttua katkerot ja nokimainen kuivuus on isoimmat elementit. Runko tuntuu olevan pääsääntöisesti koossa, mutta hetkellisesti kovimman lakritsikatkeron jälkeen käväisee hieman vetinen vilahdus – mutta vain hetkellisesti.

Kokonaisuutena Løwlander Poorter on melkoinen tapaus. Ei jätä varmasti ketään kylmäksi, mutta jakaa varmasti ihmiset tykkääjiin ja viihaajiin. Toimii tai ei toimi. Tästä ei ole ehkä keskitien ihan kivaksi olueksi, sillä sen verran on luonnetta tässä. Omalta osalti en kaikista osa alueista tykkää tässä, mutta kokonaisuuten tämä on oikein kiinnostava olut ja oikein toimiva lakritsioluena. Lopulta pidin maustakin, mutta ei tämä minullekaan lempi olut ole. Mutta luonteesta ja omanlaisesta makukombosta plussaa. Tämän oluen raakalakritsisuus tuo mieleen erään hollantilaisen lakritsivalmistajan lakritsijauheen, josta pidin paljon. 

Voisin tätä uudelleenkin ottaa, mutta täytyy myöntää, että lähes huumaavan tuoksuprofiilin jälkeen maku on todellinen yllätys ja litsari poskelle. Vaikka tymäkkä lakrtisi nyrkki iskee alkuun kovaa ja armotta, ote muuttuu hellemmäksi kokoajan loppua kohti. Viimeisen hörpyn kanssa suutuntuma on jo hyvinkin kevyen oloinen ensisuudelmaan verrattuna, mutta noki ja ylämaan viskimäinen turpeisuus viipyilee kuitenkin jälkimaussa siltikin pitkään. Uuden etsijöille vahva suositus.

Tuomio:
Tuoksu: 10/10
Ulkonäkö: 2/5
Maku: 7/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Løwlander Beer
Tyyli: Porter
Maa: Hollanti
Väri: 250 EBC (Alko 183 EBC)
Katkerot: 55 EBU (Alko 39,4 EBU)
Kantavierre: 14,1 °P
Alkoholi: 6,0 %
Muuta: Mukana lakritsijuurta ja vaniljaa
Mistä: Prisman Alko, Kuopio

tiistai 9. toukokuuta 2017

Hati – Panimoyhtiö Hiisi

Keväisen päivän olutarviossa Hiisin Hati. Kyseessä on keväinen saison, jota panimo kuvaa itse hedelmäiseksi, kukkaisaksi ja kommervenkittömäksi olueksi.

Hati on väriltään kullankeltainen ja melko vaalea. Pinnalle muodostuu kuohkea ja pitkäkestoinen vitivalkoinen vaahtokukka.

Tuoksu on raikas, kukkaisa sekä hieman hiivainen. Jotenkin mieleen tulee valkoviini.

Maussa ruohoista makumaailmaa, viinirypälettä ja mietoa omenaisuuttakin. Saison hiiva vilahtelee väillä. Jälkimaussa pyörähtää mallastakin. Muuten kevyt happamuus ja viinirypäleinen – tai oikeastaan valkoviinimarjamainen vivahdus tuo mieleen jälleen valkoviinin. Oiskohan humaloinnissa käytetty Nelson Sauvinia...

Suutuntuma on pehmeä ja mukavan kevyt. Jälkimakuun tulee vähän kevyttä katkeroa.

Kokonaisuutena Hati on oiva ja maukas saison, jossa on kiva valkoviinimäinen vivahde. Miellyttävä keväinen juoma, joka raikastaa puurtamisen jälkeen tai muuten vain piristää päivää. Panimon mukaan maistuisi hyvin valkohomejuuston ja Provencen kanan kanssa, mutta itse kuvittelesin tämän toivan hyvin myös meidän kotoisten vaalealihaisten järvikalojen kanssa esim. paistettua kuhaa.


Kuten tavallista Hiisiltä löyty etiketistä musasuosituskin, joka tarjoillaan myös tässä. Mental Overdriven Diskodans. Eipä kait siinä muuta. Hyvä mänö.



Tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50 

Speksit:
Panimo: Panimoyhtiö Hiisi
Tyyli: Saison
Maa: Suomi
Väri: (Alko 11,9 EBC)
Katkerot: (Alko 34,5 EBU)
Kantavierre: 13,7 °P
Maltaat:  Ohra- ja vehnämallas
Alkoholi: 5,7 %
Mistä: Päivärannan Alko, Kuopio

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

An allday, everyday Lager ja Rye Candy Red Ale – RPS Brewing

Perjantaina saataville putkahti vihdoin uuden Kuopiolaisen panimon, Rock Paper Scissors Brewing ensimmäiset oluet. Olihan niitä pakko lähteä heti maistamaan, kun mahdollisuus oli.


Indiepanimoksi itseään tituleeraavalla RPS Brewingillä on heti alusta alkean tavoite suunnata myös Suomen ulkopuolelle ja tuotanto olisi tarkoitus aloittaa isolla. Laitteistoon satsattiin ainakin hyvin. Jakelukanavatkin on jo alkulähtökohtiin sillä panimossa mukana on vaikuttamassa Olut- ja viiniravintolan toimitusjohtaja Janne Seppälä, joka on puuhamiehenä myös uudessa Taproom United baarikonseptissa. Myös kaupanpuolella reittejä on näköjään sovittu, sillä jo noin kuukausi sitten näkyi Kuopion Päivärannan Citymarketista varattuna hyllystä paikat panimolle. Tosin niihin tuli lopulta muita tuotteita, kun panimon tuotanto viivästyi. Mutta eiköhän näitä piaan nähdä myös markettien hyllyllä.

Käsitykseni mukaan panimon konsepti on tuoda oluita tarjolle kolmen sarjoissa, jolloin näihin voidaan liittää perinteinen peli kivi, paperi, sakset -peli. Kuten ehkä keskivertoa fiksummat ovat jo hoksanneet, niin panimon nimikin viittaa tähän. Panimon viestintään kuuluu isolta osin myös pätevällä rallienglannilla toteutetut somevideot, joissa toistellaan usein kuinka anameisingiä kaikki on. Samoin someviestinnässä toimii kivi, paperi, sakset peliin liittyen hashtag #tastethegame.

Oluet eivät siis vielä tulleet kovin laajasti saataville, mutta Ravintola Maljasta sitä sai jo hanasta kahden oluen verran. Tavoitteena oli ilmeisesti saada ekat kolme olutta jo Vapulle, mutta ihan siihen panimo ei ehtinyt. Mutta eiköhän tilanne korjaudu piaan ja luulisin oluen tavoittavan nopeasti ainakin Taproom Unitedin hanat.

Hanassa oli siis Rock ja Paper jotka olivat tällä kertaa An allday, everyday Lager ja Rye Candy Red Ale. Otin molemmat maistoon.


Rock: An allday, everyday Lager

An allday, everyday Lager on kuivahumaloitu lager. Lasiin kaadettu lager nostattaa kivan valkoisen vaahtokukan kuorruttamaan hieman samean, syvän okran väristä olutta.

Tuoksu on melko vaisu. Ei meinaa irrota mitään. Vähän mallasta sieltä tulee esiin, mutten muuta.

Maku on mukavan maltainen. Ruohoista ja maltillisen pihkaisia katkeroja tulee kehiin jälkimaussa. Oikein kiva

Suutuntuma on melko täyteläinen ja tasapainoinen. Ehkä hieman jauhoinen. Runkoa on ihan kivasti kauppavahvuiseksi.

Kokonaisuutena An allday, everyday Lager on oikein kelpo aloitus uudelle panimolle. Tämä olut kumartaa Euroopan suuntaan, vaikka onkin hieman rapsakammin humaloitu. Pienoinen jauhoisuus suutuntumassa häiritsee hieman, muttei paljoa. Kyllähän tätä oikein mielellään juo. Luonnetta enemmän kuin bulkkilagerissa.

Rock, tuomio:
Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Kokonaisvaikutelma: 12/20
Yhteensä: 30/50 

Speksit:
Panimo: RPS Brewing
Tyyli: Lager
Maa: Suomi
Alkoholi: 4,7 %
Muuta: Ensimmäinen RPS Brewingin olut
Mistä: Olut- ja viiniravintola Malja

Paper: Rye Candy Red Ale

Rye Candy Red Ale on rukiilla ryyditetty red ale. Väriltään tämä on sameahko mahongin ruskea. Vaahto on kevyen vaalean ruskeaa. Keikautettaessa lasia muodostuu vaahdon rajapinnasta kauniisti kuplia.

Tuoksussa mukavasti toffeeta, kuivattua aprikoosia, kandisokeria ja hieman ehkä kirsikkaakin.

Maku on rapsakampaa osastoa heti alusta alkean. Kivaa humala puskaa ja jotain kahvistakin löytyy. Ruis tuntuu myös. Taitaa olla karamellisoitua ruista. 

Alkuun vähän kevyehkö – jopa hieman vetinen, mutta kun suu tottuu humalointiin, tuntuma on mukavan pyöreä. Paranee koko ajan.

Kokonaisuutena oikein kiva olut. Toimii hieman paremmin kuin lager. Humalointi on rapsakkaa ja ei ehkä sovi kevyempien Red Alejen ystäville. Kokonaisuutena nämä RPS Brewing oluet eivät tarjoile mitään tähtiä, mutta oikein hyvää ja laadukasta jälkeä kyllä. Odotan innolla tulevaa.

Paper, tuomio:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Kokonaisvaikutelma: 14/20
Yhteensä: 37/50  

Speksit:
Panimo: RPS Brewing
Tyyli: Red Ale
Maa: Suomi
Alkoholi: 5,2 %
Muuta: Ensimmäinen RPS Brewingin olut
Mistä: Olut- ja viiniravintola Malja