Tässä International IPA-Dayn kunniaksi hörpin yhden viimeisimmästä oman kotipanimon ensimmäisestä IPA satsin pulloista. Kaksi jäi kaappiin. Toiselle varattu vertaushetki seuraavalle satsille ja ihka ensimmäinen pullottamamme oma olut jää odottamaan jotain määrittelemätöntä hetkeä. Eiköhän sille joku tärkeä osuus löydy.
 |
| Kotitekoista IPAa ja pizzaa. |
Tätä on siis tullut jo maisteltua, mutten ole tästä vielä tänne blogiin kirjoittanut mitään, joten nyt oli aika. Arvioimaan en numerisesti ala, koska olen aika jäävi sen suhteen. Parempi jättää se muille. Tarkempia tietoja tästä oluesta on blogitekstissäni, missä käyn seikkaperäisesti läpi tämän oluen tekovaiheet.
Kun ensi maiston tein, niin suuri oli aavistus, että esikuvan mukaista olutta ei tullut. Ja näinhän siinä kävi, kun lähetin yhden pullon Reittausblogin Harrille maistettavaksi. Tässä on minun huomioitani, mutta tuolta Reittausblogista ehkäpä puolueettomampaa näkemystä.
Oluemme on väriltään hieman kuparinpunertavan ruskean ja meripihkan ruskean välimaastossa. Aavistuksen sameutta tuli, kun mukaan pääsi pohjahiivoja.
Tuoksussa hedelmäisyyttä, toffeista makeutta ja hieman eetterisyyttä. Myös humalan tuomaa pihkaisuutta.
Maku on makean hedelmäinen, vähän punaviinimarjaa ja napakasti havuista humalan katkeroa. Yllättävänkin makeaa tämä on. Jälkimaussa humalan havumainen katkeruus viipyilee pitkään. Suutuntuma on hieman siirappinen ja suloisen katkera.
Pidän itse tästä, vaikkei lähellekkään parhaita maistamiani IPA-oluita päästä. Tietty ylpeyshän tätä maistellessa tulee, vaikka lainareseptillä tuli tehtyä. Joka tapauksesa tuossa meidän keittiössä tätä teimme. Toinen satsi, joka on toivottavasti lähempänä esikuvaansa kuin tämä, kypsyy on kuivahumaloitumassa kellarissa. Reilun parin viikon päästä päsee maistamaan. Pitää jättä tätäkin yksi pullo jemmaan, jotta voi suorittaa rinnakkaismaiston.
Eipä kait siinä. Tämän oluen teon aikana tuli kuunneltua pariin otteeseen Faith No Moren Kings for a Day... Fool for a Lifetime -levyä. Loistava levy loistavalta bändiltä. Monipuolisia biisejä räyhäkkäästä menosta lounge-tyyliseen fiilistelyyn. Mutta tämän kanssa kävisi näiden tyylien keskitien biisi, joka yltyy suureksi pauhuksi. Eli Just a Man.
This is a quite tasty beer. But me, I am just a man.
Speksit:
Panimo: Snow White Brewery
Tyyli: DIPA (lähtökohta IPA)
Maa: Suomi
Maltaat: Pale Ale EBC 5 ja Cara Plus EBC 10
Humalat: Magnum, Citra ja Centennial
Alkoholi: n. 8 %
Muuta: Kotitekoinen olut Reittausblogin Reittaus IPA -reseptin pohjalta
Mistä: Oman keittiön jääkaapista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti